”Mitä tytöille kuuluu?”

Kun Hanna Nikander ja Tigist Haile tapaavat, kulkee juttu lapsista ruokaan ja puolisoihin.

Veräjämäessä ja Pihlajistossa asuvat naiset löysivät toisensa ystävätoiminnan kautta.

”Tulossa ollaan, mutta taidan olla vähän eksyksissä”, myöntää Tigist Haile puhelimessa.

Hanna Nikander kiskaisee saappaat jalkaansa ja lähtee kaveriaan vastaan bussipysäkille.

Tigist, 34, ja Hanna, 37, tapaavat useimmiten keskustan kahviloissa, mutta nyt Tigist on ensimmäistä kertaa tulossa Hannan luo kylään.

Matkaa Pihlajistosta Veräjämäkeen on noin kilometri. Välissä on Vantaanjoki, ja toisensa löydettyään naiset koukkaavat sen kautta.

”Täällä me ollaan käyty kesällä perheen kanssa”, Tigist tunnistaa Pikkukosken uimarannan.

Tigist ja Hanna tapasivat viime syksynä Mannerheimin lastensuojeluliiton ystävätoiminnan kautta. Jo sitä ennen heillä oli paljon yhteistä: Kumpikin oli esimerkiksi huomannut, että Jokeri-bussiin on hankala mahtua lastenvaunujen kanssa.

Jokirannassa keskustelu alkaa tärkeillä asioilla:
”Mitä tytöille kuuluu?”, Hanna haluaa tietää.
”He ovat kyselleet, koska taas näkevät Milon ”, vastaa Tigist.

Hannan kahdeksankuinen Milo-poika on sulattanut Tigistin viisi- ja kaksivuotiaiden tyttärien Heran ja Hewan sydämet.

”Yhtenä päivänä tytöt ehdottivat, että meidänkin perheeseen voisi tulla pikkuveli”, Tigist nauraa.

Lasten kanssa naiset ovat käyneet muun muassa Hakaniemen Leikkiluolassa. Reissu oli Tigistin idea.

”Siellä oli tosi hauskaa. Kiitos vinkistä, en tiennyt koko paikasta”, Hanna muistelee.

”Seuraavaksi voitaisiin viedä lapset vaikka pulkkamäkeen.”

Perillä Hannan kotona Hanna näyttää puhelimestaan kuvia hiljattain vietetystä tyttöjen illasta.

”On pitänyt lähettää nämä kuvat sinulle”, Hanna sanoo.

Addis Abebasta kuusi vuotta sitten Helsinkiin muuttanut Tigist kokkasi tyttöjen illassa Hannalle ja espanjalaiselle ystävälleen etiopialaisen aterian. Poks poks, sanoivat kahvipavut, kun Tigist paahtoi niitä paistinpannulla jälkiruokakahvia varten.

”Ne ruuat olivat niin hyviä. Ehkä meidän pitäisi osallistua joskus ravintolapäivään”, Hanna ehdottaa. Perheiden ruokatreffit lyödään ainakin lukkoon.
”Tulette meille syömään. Sitten miehetkin tapaavat”, Hanna ehdottaa.

Naiset puhuvat usein puolisoistaan Vesasta ja Merawista, mutta nämä eivät ole vielä tavanneet toisiaan.

Tänään kahvipöydässä on pullaa. ”Korvapuusteja,” Hanna tarjoaa.
”Ahaa. Olen syönyt tällaisia, mutten tiennyt niiden nimeä”, ilahtuu Tigist.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.1.2013 http://www.hs.fi/kaupunki/a1359436837367

Get an awesome embedded message box!