Miksi Perhekummeja tarvitaan?

”Minua koskettaa lapsiperheiden yksinäisyys, siksi haluan perhekummiksi.”

Katso ajatuksia perhekummitoiminnasta https://www.youtube.com/watch?v=nA9rofr59A0

Lapsiperheiden yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa. Isovanhemmat ja muut sukulaiset saattavat asua kaukana eikä perheillä ole riittäviä tukiverkostoja. Monella vanhemmalla ei ole muita auttajatahoja kuin viranomaiset.

MLL:n syksyllä 2012 tekemän kuntapalvelukyselyn mukaan reilusti yli puolet vastanneista oli sitä mieltä etteivät he saa tarpeeksi tukea omaan vanhemmuuteensa.

Vauvan syntyessä, vanhempien väsyessä arjen pyörityksessä tai yllättävissä elämänmuutoksissa, voi tavalliselta kanssaihmiseltä saatu apu auttaa parhaiten. Tällaista apua on myös helppo ottaa vastaan. Perhekummitoiminnan avulla tuetaan perheitä ajoissa ja ehkäistään ongelmien kasautumista.

Vuoden 2014 palautekyselyssä yli 80% perheistä oli sitä mieltä, että perhekummitoiminta on ollut heille sopiva tukimuoto ja vastasi heidän odotuksiaan. Vanhemmat kokivat toiminnan vaikuttavan positiivisesti omaan elämäänsä, sillä toiminnalla tuetaan ensisijaisesti vanhemmuutta. Eniten perheet kokivat saaneensa siitä, että kummi oli toiminut keskustelukumppanina ja apuna arjessa.

”Itselle hetken hengähdystauko. Toinen luotettava aikuinen, jonka kanssa keskustella kasvatuksesta yms. Lapselle uusi luotettava aikuinen.”

Kummisuhteen parhaina puolina mainittiin myös aito kohtaaminen, jossa saa olla oma itsensä ja se, että on jotain odotettavaa lasten kanssa.

 

Miksi Ystäväksi maahanmuuttajaäidille –toimintaa tarvitaan?

”Aikaisemmin en ymmärtänyt kuinka yksinäistä yksinäisyys on.” –Jaana, vapaaehtoinen

Maahanmuuttajaäidit jäävät helposti kotiin, sillä heiltä puuttuvat luonnolliset tukiverkostot eikä heillä useinkaan ole mahdollisuutta lähteä kielikursseille. Myös turvapaikanhakijaäidit kaipaavat usein tukea. Maahanmuuttajaäideillä saattaa olla korkea kynnys lähteä yksin tutustumaan leikkipuistoon tai oman asuinalueen muuhun lapsiperhetoimintaan.

Kielenoppiminen uudessa kotimaassa on mahdotonta, jos äidillä ei ole ketään, jonka kanssa puhua suomea. Myös monet arkiset toimet, kuten kaupassakäynti, ovat vaikeita ilman kielitaitoa. Kaupan hyllyltä on hankala löytää oikeaa purnukkaa ilman suomenkielen osaamista.
Jokaiselle maahanmuuttajaäidille pyritään löytämään ystävä, joka asuu lähistöllä ja jonka kanssa äidillä on yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita tai vaikka samanlainen elämäntilanne.

MLL Uudenmaan piiri teetti toiminnassa mukana oleville maahan muuttaneille naisille toiminnan sisältökyselyn vuonna 2015. Vastausten perusteella naiset olivat hyötyneet toiminnasta, muun muassa oppimalla suomen kieltä sekä tutustumalla maan perinteisiin ja oman asuinalueensa paikkoihin. Ystävän saaminen oli helpottanut yksinäisyyttä sekä motivoinut opiskelemaan kieltä. Kielitaidon kehittymisen myötä naiset ovat kokeneet kuuluvansa tiiviimmin ympäröivään yhteiskuntaan.

”Kävimme HopLopissa yhdessä, en olisin lähtenyt lapsen kanssa kahdestaan, ja kävimme Malmin maatilassa, en tiennyt tästä paikasta ennen.” Maria –maahan muuttanut äiti

”Enhän minä voi kadulla mennä pysäyttämään maahanmuuttajaäitejä ja ehdottaa, että, että tutustutaanko toisiimme. Mutta missä heihin sitten tutustuisi luontevasti?” –Minna, vapaaehtoinen